Varis, Corvus corone cornix

Varislintujen (Corvida) heimo kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan.: varis, harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi ja pähkinähakki.

1. VARIS JA HÄIRIÖT

Varis on viisas, älykäs ja sosiaalinen lintu. Se on myös hyvin tunnistettu lintu, joka pesii yleisenä kulttuuriympäristöjen ja rantojen metsiköissä koko maassa (yleensä havupuussa). Ehkä raakkuvan äänensä ja karunkookkaan ulkomuotonsa takia varis ei yleensä ole ihmisten suosikkilintu. Suomessa on arvioitu pesivät noin 200 000 – 300 000 varisparia. 

Varikset ovat, papukaijojen lisäksi, kaikkein kekseliäimpiä lintuja. Useiden tutkijoiden mielestä ne muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän kädellisiä kuin lintuja. – Varislinnuilla on havaittu olevan suuremmat etuaivot ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot kuin muilla lintuheimolla.

Varikset ovat kaikkiruokaisia. (Poikaset syövät aluksi vain hyönteisravintoa). Varikset syövät mm. jyviä, marjoja, pikkujyrsijöitä, munia ja linnunpoikasia. Ne voivat ryöstää muiden lintujen pesiä. Haaskat ja jätteet kuuluvat varisten ravintoon myös. Ne ovat erityisesti talvisin tuttu näky tunkioilla ja kaatopaikoilla. Varikset osallistuvat lisäksi ”puhtaanapitoon” ja voivat väijyä teiltä autojen alle jääneitä kuolleita eläimiä ruoakseen.

Kaupungeissa varisparvet voivat häiriköidä ulkokahviloita ja -ravintoloita, käydä jäteastioilla ja kierrellä torien ympäristössä pudonneita herkkuja etsimässä. Lintumaailman kovat lait pätevät myös varisten maailmassa; Joskus variksen poikanen voi kaupungissa kasvaa pelkällä roskaruualla, jolloin sillä on kokonaan valkoiset siivet. Yleensä valkosiipiset varikset eivät opi lentämään eivätkä selviä talven yli.

Varikset elävät isoissa laumoissa ja yleensä täysin sovussa keskenään. Mutta kevään korvalla, viimeistään maaliskuun puolivälissä, varikset eivät enää siedäkään toisiaan. Parit alkavat näyttää, että nyt muiden parien olisi syytä poistua alueilta. – Keväällä ja kesällä on myös ihmisten syytä varoa aikuisten yksilöiden hyökkäyksiä varisten kovan ja suuren nokan vuoksi. Myös koirien ulkoiluttajat ovat joutuneet niiden hyökkäysten uhreiksi. Käytös johtuu poikkeuksetta poikasten suojelusta; Yleensä varis istuu esimerkiksi aidan, katon tai sähköpylvään päällä ja varoittaa rääkymällä voimakkaasti. Syynä voi olla esimerkiksi, että poikanen on pudonnut pesästä tai lentänyt maahan tms., eikä vielä ymmärrä lentää takaisin. Silloin kannattaa vaihtaa nopeasti suuntaa ja antaa rauha linnuille, jotta välttyy kovan ja suuren nokan nokkaisuilta.

2. VARIKSEN TUNTOMERKIT

Kaikki tuntevat variksen ulkonäöltä. Se on iso, kiiltävä, musta-harmaa lintu, jolla on pituutta noin 47 cm ja se painaa noin 500 grammaa.

Varislinnuilla on kaikilla voimakas, hieman alaskaartuva, pitkä nokka ja vahvat jalat. Sieraimet sillä ovat yleensä sukasten peittämät. Siivet ovat harittavakärkiset ja suhteellisen pitkä. Pyrstö on poikki- tai pyöreäpäinen. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Monet varislintujen heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja taitavia purjelentäjiä. Jotkut lajit lentävät, kuten  tikat, syvän aaltomaisesti. Variksen lentoliike tapahtuu kuitenkin yleensä suoraviivaisesti hitaihkoin, tasaisin siiveniskuin – eikä se kaartele liikkumattomin siivin, kuten korppi.

3. VARISTEN LISÄÄNTYMINEN

Varisnaaras rakentaa pesän oksista, maa-aineksesta, sammaleesta ja juurien kuiduista sekä karvoista ja villasta puun latvaan tai rungon kupeeseen. Tavallisimpia pesäpuita ovat kuusi ja mänty, mutta pesimiseen kelpuutettava puulaji voi olla myös lehtipuu. Saaristossa sen pesä sijaitsee usein matalissa puissa tai pensaikoissa, joskus jopa kallioiden syvänteissä.

Varikset elävät yleensä elinikäisessä parisuhteessa. Naaras munii noin 5 – 6 munaa, joiden väritys on harmaanvihreä ja niissä on tiheään harmaita tai ruskeita pilkkuja. Munintakausi kestää huhtikuun alusta toukokuun alkuun. Poikaset kuoriutuvat 18 – 20 vuorokauden kuluttua haudonnan aloittamisesta. Varispariskunnasta vain naaras hautoo. Haudonnan aikana koiras vartio perhettään pesän läheisyydessä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia ruoat niille oksentamalla. Poikaset oppivat lentämään noin 30 vuorokauden iässä, jolloin ne jättävät pesän. Varikset tekevät vain yhden pesueen vuodessa.

Varis rakentaa joka vuosi uuden pesän. Muut lintulajit saattavat käyttää sen vanhoja pesiä hyväkseen.

4. VARISTEN TORJUNTA

luontoportti.com
tunturisusi.com
Suomen Luonto