Lokki, Larinae

Lokit ovat rantalintujen eli kahlaajalintujen (Charadriiformes) lohkoon kuuluva heimo.  Suomessa tavataan yleisesti noin 6 eri lajia.

1. LOKKI JA HÄIRIÖT

Lokit esimerkiksi: Harmaalokki, Kalalokki, Lapintiira, Mustatiira, Pikkukajava, Pikkutiira, Selkälokki, Isolokki, Kalatiira, Merilokki, Naurulokki, Pikkulokki, Räyskä jne. Lokkeja on siis joka lähtöön. Meillä pesivien lajien lisäksi maailman turuilla lentelee 40 muuta lokkien sukuun kuuluvaa lajia!

– Tällä sivulla perehdymme kuitenkin lokkiin yleisemmin häiriötekijänä ja paikkoja sotkevana sekä talojen pintoja rapauttavana lintuna.

Lokit asustelevat Suomessa kesät, mutta talveksi ne lentävät Länsi-Eurooppaan. Pieni osa saattaa talvehtia myös Suomen rannikoilla.

Lokit ovat kaikkiruokaisia ja ne syövät mm.:

• kaloja
• hyönteisiä
• nilviäisiä
• äyriäisiä
• matoja
• pieniä jyrsijöitä
• muiden lintujen poikasia
• marjoja
• viljaa
• haaskoja ja jätteitä

Siksi niille kelpaa mainiosti myös kaupunkien ulkoravintoloiden pöytiin tarjoiltavat herkut, kuten myös huvipuistoissa, eläintarhoissa, toreilla ja muilla ulkopaikoilla aterioitavat ruoat.

Isohkot linnut häiritsevät näiden paikkojen asiakkaita, pelottavat lapsia ja varastelevat ikävästi ruokiamme tai poimivat maahan pudotettuja murusia. Toreilla niille kelpaa myös pikkulinnuille ja puluille tarjoiltavat leivänpalaset ja jyvät. Houkutteleepa tämä tapa paikalle myös muita ruokailijoita, kuten rottia.

Häiriköinnin ohella linnut saastuttavat pöytiä ja tuoleja sekä asiakkaitten vaatteita ulosteilla. Myös vakavampia vaikutuksia ulosteilla on, sillä lokkien ulosteesta voi löytyä salmonella-bakteeria, kampylobakterioosia ja lintuinfluenssaa. Linnut toimivat myös isäntinä loiseläimille.

Linnut voivat aiheuttaa varastoon tai tuotantotiloihin päästessään myös tuotehävikkiä ja mikrobiologisia riskejä. Hygieniariskit kannattaa minimoida aina ennakoimalla, ne vaikuttavat myös paikan maineeseen ja saattavat jopa keskeyttää liiketoiminnan.

2. LOKKIEN TUNTOMERKIT

Lokkien ulkoasu vaihtelee, mutta tyypillistä on täysikasvuisten yksilöiden höyhenpeitteen musta-valo-harmaa väritys.

Nuorten ja talvipukuisten lintujen värit voivat olla toisistaan hyvinkin poikkeavia, mutta usein ne ovat pääväritykseltään ruskeankirjavia tai harmaankirjavia lajista riippuen.

Lokit tunnetaan myös kovaäänisestä ääntelystään. Kalalokin äänetelyistä esimerkiksi: pilkalliselta kuulostava ”kiäh kiäh kiäh” ja soidinkaklatus on merellä tuttu kimeä ääni: ”kaija-kaija-kaija”. Varoitusääni taas on enempi haukkuvan kimeä ”kja, kja, kja”. 

3. LOKKIEN LISÄÄNTYMINEN

Lokit pesivät yleensä rannikoilla, sisävesillä ja soilla. Pesiminen tapahtuu suurissa yhdyskunnissa. Lokit rakentavat pesän yleensä maahan, ja ne munivat melkein aina 3 munaa Pesä on kasveista rakennettu syvennys matalahkon kasvillisuuden joukossa.

Kalalokit saattavat pesiä merialueen ohella lisäksi kaupunkitalojen katoilla pienempinä populaatioina. Pesä voi olla myös vaikkapa merimerkissä tai männyn oksalla. Rehevät vesistöt ja kasvillisuus ei sille kelpaa.

Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun tienoilla, yleensä äitienpäivän paikkeilla. Haudonta kestää 23–28 päivää – molemmat emot hautovat. Pesinnän päätyttyä saaristo yleensä tyhjenee kalalokeista. Poikaset oppivat lentämään noin viiden viikon ikäisinä.

Lokki elää pitkään. Euroopan vanhin (rengastettu) lokki on ollut 33 vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen kalalokki. Suomen vanhin rengastettu kalalokki on taas ollut iältään vähintään 32 vuotta 7 kk ja 20 päivää vanha.

4. LOKKIEN TORJUNTA

Suomen Linnut
Suomen Luonto, lokkikoulu