Korppi, Corvus corax

Varislintujen (Corvida) heimo kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan.: varis, harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi ja pähkinähakki.

1. KORPPI JA HÄIRIÖT

Korppi eli kaarne on älykäs lintu, sanotaan, että vain ihminen ja ihmisapinat vetävät sille vertoja. Se pystyy suunnittelemaan jopa tulevaisuuttaan. Se on varisten heimon suurin lintu.

Useiden tutkijoiden mielestä älykkäimmät varislinnut muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän kädellisiä kuin lintuja. – Varislinnuilla on havaittu olevan suuremmat etuaivot ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot kuin muilla lintuheimolla.

Korppi on kaikkiruokainen. Se suosii kuitenkin selvästi eläinravintoa ollen linnustomme selväpiirteisin ”haaskansyöjä”.

Korppia pidetään Suomessa pitkälti vahinkolintuna ja siksi se on saanut osakseen melkoista vainoa. 1950-luvulla meillä on korppeja arviolta vain 1.200 paria. Onneksi asenteiden muutoksen myötä korppikanta kasvoi rajusti 60–70 -luvuilla jatkaen siitäkin kasvuaan. Suomessa on arvioitu tällä hetkellä (2023) pesivän noin 30.000 korppiparia.

Suomessa korppi asustaa harvalukuisena kaikkialla sen vaatiman suuren elinpiirin johtodsta. Pesimisaikana pari tarvitsee useiden kymmenien neliökilometrien alueen vain itselleen. Se puolustaa aluettaan myös muiden korppien tunkeutumiselta. Se on myös paikkalintu ja uskollinen pesimäalueilleen, kuten myös valitsemalleen korppipuolisolle. Vanhat linnut pysyvät aina oman pesimäpiirin lähellä, nuoret linnut saattavat syksyisin vaellella esimerkiksi noin 100 km päähän kotiseudultaan.

Korppi voi suurena ja älykkäänä lintuna haitata useilla luovilla tavoilla. Onpa se varastanut golfpalloja (pitänyt munina, golfpallot ovat löytyneet myöhemmin isoina kasoina metsäisistä saarista), nokkinut pelloilla rehupaalien kääremuoveja puhki, vaikka eivät syökään heinää. Ovatpa ne saaneet aikaan jopa metsätuhoja repimällä yksitellen maasta pieniä männyntaimia, joita ne eivät myöskään syö. Todennäköisesti tämä puuha on niistä hauskaa muun tekemisen puutteessa.

Korpit ovat myös älykkäitä teurasjätteiden saalistajia, kertovat elintarviketeollisuuden edustajat. Vaikka lavat olisivat verkotettu ja ovet ovat vain hetken raollaan, voi korppi livahtaa varkaisiin. Ne ovat teollisuudelle suuri hygieniariski, tosin lokit ja varikset ovat sitä myös. Näiden torjumiseksi teemme mekin paljon töitä.

2. KORPIN TUNTOMERKIT

Korppi on helppo tunnistaa suuren kokonsa vuoksi. Se on kokomusta ja vihreän, sinivioletin metallinkiiltoinen. Sen pitkä pyrstö on kiilamainen, siivet ovat pitkät ja kapeat. Korppi voi olla pituudeltaan jopa 67 cm pitkä, ja siipien kärkiväli sillä voi olla jopa 130 cm! Painoa sillä on 950–1415 g.

Korpin pää on kokonaisuudessaan tanakka. Sen massiivinen, iso, jykevä ja voimakasrakenteinen nokka on suurimmillaan jopa 10 cm pitkä. Sierainaukkoja sillä peittävät ”sukastupsut”. Silmien värikalvo on vanhalla linnulla tummanruskea ja nuorella linnulla siniharmaa.

Monet varislintujen heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja taitavia purjelentäjiä. Korpin lento on voimakasta ja suoraviivaista. Se kaartelee usein pitäen siipiä vaakasuorassa ja harittaen siivenkärkiään. Korpit esittelevät keväisin taiturimaisia taitolentonäytöksiä.

3. KORPPIEN LISÄÄNTYMINEN

Korppipariskunta rakentaa pesänsä mieluusti korkealle puuhun tai kallionjyrkänteelle. Se on rakennettu oksista ja vuorattu ohuilla risuilla, sammalilla, jäkälillä, naavalla, karvoilla, maa-aineksilla ja esimerkiksi villalla. Ne voivat käyttää samaa pesää useita vuosia.

Korpit elävät elinikäisessä parisuhteessa. Naaras munii maaliskuussa noin 3 – 7 munaa, joiden väritys on sinivihreä ja niissä on ruskeita pilkkuja. Munintakausi voi leutoina talvina alkaa jo maaliskuun alusta. Poikaset kuoriutuvat 20 – 21 vuorokauden kuluttua haudonnan aloittamisesta. Korppipariskunnasta molemmat hautovat, naaras kuitenkin enimmäkseen. Haudonnan aikana koiras vartio perhettään pesän läheisyydessä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Poikaset oppivat lentämään noin 30–42 vuorokauden iässä, jolloin ne alkavat vähitelleen laajentaa elinaluettaan.

4. KORPPIEN TORJUNTA

luontoportti.com
tunturisusi.com
Suomen Luonto