Kalvastoukka, Ctenolepisma calvum

Kalvastoukka kuuluu kolmisukahäntäisten hyönteisten ( Lepsimatidae) lahkoon.

1. KALVASTOUKKA JA TUHOT

Kalvastoukka on levinnyt Suomeen vasta viime vuosina, oletettavasti ihmisen mukana. Toukkaa on havaittu alun perin Sri Lankassa, mutta laji tunnetaan hyvin myös Keski-Amerikassa.

Euroopassa lajia on tavattu ensimmäisen kerran vuonna 2003 Unkarissa. Nykyään sitä esiintyy useissa maassa. Ensimmäistä kertaa sitä havaittiin Suomessa vuonna 2017 Helsingissä. Kalvastoukkaa on havaittu meillä ja muualla Euroopassa ainoastaan rakennuksissa.

Kalvastoukka sietää erittäin hyvin kuivuutta, joten ne voivat elää ja lisääntyä keskuslämmitetyissä tiloissa. Sen erottaa sokeritoukasta lähes läpinäkyvän vaalean värinsä perusteella, kun taas sokeritoukka on selkeästi hopeanharmaa.

Ravinnokseen kalvastoukka syö tärkkelyspitoisia kasviaineksia ja sille kelpaa myös paperi ja liima, sienirihmastot ja hyönteisten raadot.

Kolmisukahäntäiset ovat aktiivisimmillaan yöllä.

2. KALVASTOUKAN TUNTOMERKIT

Kalvastoukat ovat noin 8 mm pituisia, helmenvalkoisia ja lähes läpikuultavia toukkia. Keskiruumiin selkäkilpien takareunassa sillä on karvoitusta (1+1). Toukan takaruumiin kärjessä on kolme keskenään suunnilleen yhtä pitkää sukasta eli Stylus-lisäkettä. Nämä perälisäkkeet ovat suunnilleen yhtä pitkät kuin toukan pituus. Tuntosarvet ovat pitkät, ja näköaistimina toimivat vaatimattomat verkkosilmät. Toukan päässä on lisäksi kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, ja raajojen nilkoissa on 2–4 jaoketta.

Naaraiden munanasetin on pitkä ja vapamainen ulottuen selkeästi pidemmälle kuin takaruumiin viimeinen jaoke.

Kalvastoukkaa saatetaan erehdyksessä luulla lajitoverikseen, kuten:

• paanutoukka (Ctenolepisma lineata)
• paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata)
• sokeritoukka (Lepisma saccharina)
• uunitoukka (Thermobia domestica)

3. KALVASTOUKAN LISÄÄNTYMINEN

Kalvastoukka lisääntyy epäsuoran hedelmöityksen kautta; Koiras tuottaa seittirihmaa, josta se tekee telttamaisen rakenteen jonkin vaakasuoran ja pystysuoran pinnan väliin. Koiras laskee tähän telttaan spermapaketin eli ”spermatoforin” ja kosiorituaaliensa yhteydessä se houkuttelee naaraan telttaan. Teltassa naaras poimii paketin munanasettimella sukuaukkoonsa.

Tapahtuman päätteeksi naaras työntää tyhjän paketin ulos ja syö sen. Munat kalvastoukka laskee elinympäristössä oleviin halkeamiin ja rakoihin.

Kalvastoukka on pitkäikäinen, se voi elää 2–7 vuotta.

4. KALVASTOUKAN TORJUNTA

Kalvastoukkaa voi torjua kotioloissa ennakolta huoltamalla ja siivoamalla esimerkiksi listat, niiden taustat ja nurkat säännöllisesti, jotta toukalla ei ole pesimiseen rakoja eikä ruokaa tarjolla. Tiivistä halkeamat, raot sekä listojen taustat. Älä jätä vaatteita, kirjoja tai paperitavaraa lojumaan lattialle pitkäksi aikaa.

Museoissa toukka voi aiheuttaa suurtakin harmia, joten on syytä ottaa aina yhteyttä torjunnan ammattilaiseen.

Ota yhteyttä Deleconiin, jos löydät kalvastoukkia esimerkiksi tuotanto-, varasto-, museo- tai muista vastaavista tiloista. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Jos kalvastoukkia on paljon kotona, ota yhteyttä meihin. Taloyhtiössä kerro kuitenkin tilanteesta aina ensin isännöitsijälle.

Lähteet: Suomen lajitietokeskus