Jauhopukki, Tenebrio molitor

Jauhopukki on pimikkökuoriaisten heimoon kuuluva varastopimikkälaji.

1. JAUHOPUKKI JA TUHOT

Jauhopukki on levinnyt ihmisen toiminnan mukana ympäri maailman ja Suomessa sitä tavataan sekä luonnossa että sisätiloissa. Se on levinnyt laajasti erityisesti Etelä- ja Keski-Suomeen. Pohjoisimmat esiintymät ovat pitkälti sisätiloissa. Jauhopukki on vakiintunut pohjoisille alueille, koska se ei pysty lisääntymään liian lämpimissä olosuhteissa, kuten esimerkiksi trooppisilla alueilla.

Jauhopukin toukat tulevat toimeen useanlaisella ravinnolla, joten niitä voi esiintyä tuholaisena sekä elintarvikkeissa että rakennusten eristemateriaaleissa, kuten esimerkiksi kosteassa sahanpuruissa. Jauhopukkeja voi elää myös lahoavissa puissa ja lintujen sekä ampiaisten pesissä, joista ne kulkeutuvat sisälle rakennukseen esimerkiksi tuuletushormien kautta.

Ne sietävät erittäin hyvin kylmää.

Aikuinen jauhopukki liikkuu yleensä pimeässä ja viihtyy hieman kosteissa tiloissa. Kuoriainen parveilee lentäen pimeän aikaan. Yövalaistus kuitenkin houkuttaa aikuisia kuoriaisia, jotka ovat vahvoja lentäjiä. On mahdollista, että ne joutuvat sisältiloihin valoa kohti lentäessään.

Jauhopukit syövät viljatuotteita ne samalla liaten, sillä jauhot muuttuvat paakkuisiksi ja alkavat haista homeelta.

2. JAUHOPUKIN TUNTOMERKIT

Aikuinen jauhopukki on noin 1,5 –1,9 cm pitkä ja mustan tai tumman ruskea, muodoltaan lieriömäinen hyönteinen, jolla on lyhyet, tukevat ja rihmamaiset tuntosarvet.  Peitinsiivissä aikuisella jauhopukilla on pitkittäisuurteita. Se muistuttaa pitkälti rohmukuoriaista, mutta on sitä kookkaampi.

Jauhopukki on helppo huomata jauhojen seasta. Toukka – eli jauhomato – on täysikasvuisena noin 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kiiltävä ja kovapintainen. Sen vartalo on tanakka ja sen takapäässä on kaksi pientä uloketta.

Toukkia kasvatetaan mm. häkkilintujen ja matelijoiden ravinnoksi.

3. JAUHOPUKIN LISÄÄNTYMINEN

Jauhopukin kehitys aikuiseksi kuoriaiseksi on pitkä ja hidas, jonka vuoksi sitä esiintyy yleensä harvalukuisena eikä siitä ole haittaa tuholaisena.

Naaras munii noin 250–600 munaa yksittäin tai rykelmiin keväällä. Munat ovat valkoisia ja pavun muotoisia. Munan pituus on n. 0,8 mm ja ne kuoriutuvat toukiksi 4–14 päivässä.

Toukan kotelovaihe kestää 7–24 päivää. Koteloasteet ovat ensin valkoisia muuttuen keltaisiksi eikä niitä ole suljettu kotelokoppaan.

Toukat käyttävät ravinnokseen vaihtelevasti kasvi- ja eläinperäisiä aineksia. Useimmiten niiden ravintona on viljatuotteet, kosteat sahanpurut, kasvikuiduista valmistetut säkit sekä muut epämääräiset eläin- ja kasviperäiset jätteet. Jauhomadot voivat kehittyä myös linnunpesien jätteissä, lintujen ulosteissa jne. syöden kuolleita hyönteisiä, lintuja ja nisäkkäitä. Toukkien kykenevät syömään myös styroxia.

Aikuiset jauhopukit ilmestyvät keväällä / alkukesästä ja niiden elinikä on kahdesta kolmeen kuukautta.

4. JAUHOPUKIN TORJUNTA

Jos näet jauhopukkeja esimerkiksi jauhoissa, on syytä tarkistaa kaikki kuivaelintarvikkeet ja heittää saastuneet elintarvikkeet pois sekä siivota tila hyvin.

Ruokakaapit ja kaikki keittiön kaapit tyhjennetään. Hyllyt, kaapit, lattialistat yms. imuroidaan tarkoin. Vaihda myös pölynimurin pölypussi työn jälkeen. Puhdista erityisen hyvin myös lieden tausta ja muut paikat, joihin kertyy likaa ja joita ei muuten päivittäin siivota.

Jos edellä mainittu siivoaminen ei kuitenkaan auta, on tarpeen käyttää torjunta-aineita. Torjunta-aine laitetaan pakkauksen ohjeen mukaan huolellisen siivouksen jälkeen kaappien sisälle, seinäpinnoille ja hyllytasoille.

Torjunta-aineen käytössä ja säilytyksessä tulee noudattaa tarkoin valmistajan/maahantuojan ohjeita.

Elintarviketuholaisten esiintyminen ei johdu asunnon tai muun tilan siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä paikassa.

Ota yhteyttä Deleconiin, jos saastuneet tilat ovat esimerkiksi tuotanto-, varasto- tai muita yritystiloja. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Lähteet:

Suomen lajitietokeskus

Elintarvikealan ohjeet ja lainsäädäntö