Harakka, Pica pica
Varislintujen (Corvida) heimo kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan.: harakka, varis, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi ja pähkinähakki.
1. HARAKKA JA HÄIRIÖT
Harakka, kuten kaikki varislinnut, on viisas, älykäs ja sosiaalinen lintu. Se on tiettävästi ainoa lintu, joka tunnistaa oman peilikuvansa. Se on myös hyvin tunnistettu lintu mustavalkoisessa ”frakissaan”. Harakasta on paljon satuja ja tarinoita, joissa sen älykkyys, oveluus, eräänlainen röyhkeys ja kiiltävien esineiden hamstraus ovat pääroolissa.
Harakka istuu mielellään tarkkailuasemissa esimerkiksi katulampun tolpassa tai puussa, ja niillä on tarkka nokkimisjärjestys. Vanhat ja vahvat yksilöt ovat ylempiarvoisia ja ne saavat valita parhaimmat pesäpaikat sekä yöpymisoksat – ja ne ovat etuoikeutettuja kaikissa muissakin tilanteissa.
Harakat metelöivät sekä joutuvat tappeluihin muiden lintujen kanssa ja tappelevat myös keskenään. Mutta niistä on puutarhassa paljon hyötyäkin, sillä ne syövät talvisin mm. myyriä. Poikasille ne syöttävät yhden päivän aikana monta sataa grammaa hyönteisiä ja nilviäisiä (kotilot, etanat, toukat ja kovakuoriaiset). Harakka on siis aika hyvä puutarhan suojelija.
Harakka on kulttuuriympäristön pesimälintu koko Suomen alueella, mutta eniten niitä on maan eteläisissä osissa. Määrällisesti meillä pesii noin 140 000–200 000 paria. Kanta on viimevuosina pienentynyt jonkin verran. Se on paikkalintu, mutta nuoret yksilöt saattavat vaellella ympäriinsä.
Harkat ovat kaikkiruokaisia ja niitä näkee kaupunkioloissa usein muiden lintujen ruokintapaikoilla. Ne syövät siemeniä, hedelmiä, matoja, hyönteisiä, muiden lintujen raatoja ja jätteitä sekä ryöstelevät lintujen munia ja poikasia. Erityisenä herkkuna niillä kuitenkin on todettu olevan auringonkukansiemenet, pähkinät ja tali sekä rasvat.
Harakka pesii useimmiten ihmisasutuksen lähellä, mutta toki myös luonnossa. Nuoret, tiheät metsiköt ovat niiden suosikkeja. Eniten niitä tapaa kuitenkin pientaloalueilla, joihin on istutettu paljon puita, pensaita ja muuta kasvillisuutta. Pesimäkorkeus vaihtelee metristä kahteenkymmeneen.
Harakka liikkuu usein äänekkäinä 5–25 yksilön parvina ja poikkeuksetta räkättävät harakat on koettu häiritsevinä ja tuovan mm. huono onnea. Euroopassa harakkaan suhtaudutaan kielteisesti. Kiinassa sitä pidetään hyvän onnen siivekkäänä. Linnun kuvia on käytetty siellä esimerkiksi häiden yhteydessä ja harakan ”nauru” on tiennyt hyviä uutisia tai mieluisia vieraita.
2. HARAKAN TUNTOMERKIT
Kaikki tuntevat harakan ulkonäöltä. Se on iso, kiiltävänmusta lintu pitkine, vihertävänhoihtoisine pyrstösulkineen ja sen lyhyet ja leveät käsisiivet ovat valkoiset sekä ulkoreunoilta ja kärjistä vihertävän metallinkiiltoisen mustat, kyynärsulat sillä ovat sinimustat. Harakan vatsapuoli ja hartiat ovat kirkkaan valkoiset ja alaperä on musta. Harakan koivet ja nokka ovat mustat, ja silmän värikalvo on tummanruskea.
Harakalla on pituutta noin 40–51 cm, josta pyrstön pituus voi olla jopa 30 cm! Lintu painaa noin 175–295 grammaa.
Varislinnuilla on kaikilla voimakas, hieman alaskaartuva, pitkä nokka ja vahvat jalat. Sieraimet sillä ovat yleensä sukasten peittämät. Siivet ovat harittavakärkiset ja suhteellisen pitkä. Pyrstö on poikki- tai pyöreäpäinen. Sukupuolet ovat samannäköiset.
Monet varislintujen heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja taitavia purjelentäjiä. Jotkut lajit lentävät, kuten tikat, syvän aaltomaisesti. Harakan lentoliike on vaihtuvatahtista, tasaista ja välillä se viuhtoo kiivaampia siiveniskujaksoja.
3. HARAKAN LISÄÄNTYMINEN
Harakan pesintä alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun alkupuolella, mutta kaupungeissa se voi ryhtyä pesimään jo maaliskuun aikana. Harakka rakentaa pesänsä puuhun, suurena risulinnana, jossa on katto. Pesämaljan se muovailee taitavasti savesta ja vuoraa juurien kuiduilla sekä ruohoilla.
Harakka on pariuskollinen lintu. Naaras munii maalis–toukokuussa 5–8 vihertävää, ruskeapilkkuista munaa ja hautoo niitä noin 21–22 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasia 24–30 vuorokautta.
4. HARAKOIDEN TORJUNTA
Linnunpelättimiä nimitetään usein variksenpelättimiksi, tosin niiden on tarkoitus karkottaa varisten lisäksi kaikki muutkin linnut, kuten harakat. Usein ihmistä imitoiva hahmo pelottaa niin, etteivät linnut uskalla laskeutua kasvuston sekaan syömään ja tekemään tuhojaan. Nykyään variksenpelättimistä on jopa kilpailuja ja niiden muoto voi olla mikä tahansa. Kaupoista on myös saatavilla erilaisia välkkyviä eläinhahmoja, jotka ajavat linnut pois. Usein linnut kyllä tottuvat näihin. Erilaisia pelättimiä voi aina kokeilla ja rakentaa mieluisan.
Jos harakat häiriköivät liiketoimintaasi ulkona, on usein ammattimainen torjunta ja estot tarpeen, jotta asiakaskokemus säilyy hyvänä. Kesäisin ongelmaa on ollut kaupunkiolosuhteissa myös esimerkiksi ravintolalaivojen kansilla. Tilat on syytä verkottaa myös hygieniariskien vuoksi.
Tutustu lintuesteisiin.
Tutustu lintuverkotukseen.
Tutustu sopimuspalveluihin ja ehkäise tuholaiset ennalta.
Lue artikkeli lintujen ruokinnasta kesällä.
Ota yhteyttä Deleconiin, jos harakat tai muut linnut häiritsevät liiketoimintaasi tai likaavat kiinteistön. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään hygienariskit, häiriöt ja mainehaitat.
Lähteet:
luontoportti.com
tunturisusi.com
Suomen Luonto
Nopeasti eroon harakoiden häiriköinnistä
Ota yhteyttä. Me palvelemme!
Soita p. 050 069 8698 tai lähetä sähköpostia: info@delecon.fi
