Räkättirastas, Turdus pilaris
Räkättirastas on varpuslintujen lahkoon (Passeriformes) kuuluvan rastasheimon laji. Suomessa tavataan pesivinä 6 lajia: Räkättirastas, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas ja sepelrastas.
1. RÄKÄTTIRASTAAT JA HÄIRIÖT
Räkättirastas on pitkänmuotoinen ja kauniin, ruskeankirjava lintu. Kaikessa näyttävyydessään se voi olla kuitenkin melkoisen ärsyttävä. Yli sata vuotta sitten eräs lintututkija kommentoi lintua näin sanoin: ”Räkättirastaan olemuksessa on jotakin äärimmäisen moukkamaista, tunkeilevaisuudessaan se muistuttaa lähinnä varislintua. Koko sen elämän sisältönä näyttää olevan ruoanhankinta”.
Räkättirastas oli aikanaan pitkälti erämaalaji, mutta 1900-luvulla se levisi eteläiseen Suomeen ja yleistyi vähitellen kaikkialle maassamme, joten siitä on tullut ns. kulttuurilintukin. Suomi on rastaiden maa, sillä EU:n alueen räkättirastaista noin 40 % pesii Suomessa. Ilmaston lämpeneminen on parantanut vielä lisää pesimäolosuhteita ja usea rastaspari pesiikin kahdesti kesässä. – Suomen pesimäkanta on noin 1,3 – 2 miljoonaa paria.
”Rätky” pesii kuitenkin yhä pohjoisen rannoilla, soiden reunamilla ja tunturikoivikoissa, mutta muualla enemmän avoimessa maastossa, metsissä, puistoissa, nurmikoilla ja peltojen sekä maaseutuasumusten reunoilla. Eteläisemmillä alueilla se pesii lehtimetsissä, männiköissä ja kuusikoissa eli kaikenlaisilla metsämailla, joista löytyy vesakkoa tai kuusia.
Räkättirastas pesii pareittain, mutta myös suuremmissa yhdyskunnissa. Tällöin lintulauma ahdistelee voimakkaasti mm. variksia ja petolintuja! Rastaat tarjoavat suojan muille linnuille pesärosvoja vastaan, siksi niiden pesimäpiirissä pesiikiin useita lintulajeja.
Euroopassa useissa maissa on myös syöty rastaita, myös räkättirastaita. On kerrottu, että rastaita on metsästetty hurjimpina vuosina jopa miljoona yksilöä. (Luonnon Ystävä -lehti, v. 1990).
Rätky on kaikkiruokainen ja se voi aiheuttaa tuhoja erityisesti marjaviljelmille, kuten mansikoille, viinimarjoille, kirsikoille, vadelmille ja karviaisille.
Se syö mielellään myös lieroja ja kastematoja, ja voit nähdäkin sen nurmella kallistelemassa päätään ja kuuntelemassa maanpinnassa liikkuvia lieroja.
2. RÄKÄTTIRASTAAN TUNTOMERKIT
Räkättirastas on ruskeankirjava, solakka ja voimakasrakenteinen lintu. Punaruskeiden siipien alapinnat ovat valkoiset, harmaa yläperä ja pitkä tumma pyrstö näkyvät hyvin rätkyn lentäessä. Rintakehä sillä on kauniin täplikäs. Pää siniharmaa. Sen nokka on keltainen ja melko pitkä sekä suippo, kärjestään tummeneva. Koiras ja naaras eivät eroa toisistaan ulkonäöltään. Pyrstö linnulla on pitkä ja tasaisen poikkipäinen. Lintu liikkuu maassa ketterästi pitkillä koivillaan hyppien.
Räkättirastaalla on useita ääntelyitä, mutta ne kaikki kuulostavat lähinnä kitisevältä ja kirskuvalta, täysin erilaiselta kuin huilumaisen kauniin melodian esittävällä mustarastaalla. Räkättävä, valittava ja karkea tsäk tsäk tsäk -ääni ja lintujen rähisevä aamukonsertti kesämökillä on useille valitettavankin tuttua.
Kooltaan aikuinen yksilö on 22–27 cm pitkä ja painaa noin 83–238 grammaa. Euroopan vanhin räkättirastas (1953–1971) eli 18 vuotta ja 7 päivää. Se oli rengastettu Suomessa.
3. RÄKÄTTIRASTAAN LISÄÄNTYMINEN
Räkättirastas rakentaa pesänsä puuhun korkealle oksanhankaan, helposti nähtäville. Rakennusaineina se käyttää savea ja korsia, joista se kokoaa maljamaisen, pienemmillä korsilla vuoratun, pesän.
Naaras munii 5–6 munaa, joita se hautoo 13 vuorokautta. Molemmat ruokkivat poikasia, jotka viipyvät pesässä parisen viikkoa. Poikasten jätettyä pesänsä, voivat aikuiset suojella poikasiaan pommittamalla tunkeilijoita kiivaasti ulosteillaan. Tätä tapaa käyttävät myös muut yhdyskunnan jäsenet yhdessä tuumin muita lintuja kohtaan. – Myös lintujen rengastajat ovat saaneet usein tällaisen ”lämpimän tervehdyksen” kasvoilleen.
Etelästä, Länsi- ja Lounais-Euroopasta räkättirastaat saapuvat Suomeen maaliskuun puolivälissä – huhtikuussa. Pois muutetaan, kun pihlajanmarjat lopputalvesta ehtyvät. Mikäli marjoja riittää, voivat linnut viipyä Suomessa jopa helmikuulle suurina yhdyskuntina.
4. RASTAIDEN TORJUNTA
Räkättirastaita voi kotitontilla torjua mm. hirvensarvisuolalla. 30 g jaetaan kolmeen puolen l itran pulloon, jotka täytetään vedellä. Pullot kaivetaan maahan marjapensaiden väliin niin, että neste pääsee haihtumaan vapaasti. Ihminen ei haista aineen hajua, mutta linnut se pitää etäällä. Erilaiset lintuestot, suojaukset ja karkottimet – verkot, siimat ja istumista estävät piikit ym. torjuvat lintuja tehokkaasti kaupunkioloissa. Ne ovat hyvä valinta myös taloyhtiön kiinteistön pitkäaikaiseksi suojaamiseksi mm. lintujen ulosteilta, joka likaa ja rapauttaa kiinteistön pintoja.
Tutustu lintuesteisiin.
Tutustu lintuverkotukseen.
Tutustu sopimuspalveluihin ja ehkäise tuholaiset ennalta.
Ota yhteyttä Deleconiin, jos räkättiastaat tai muut linnut häiritsevät liiketoimintaasi tai likaavat kiinteistön. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään hygienariskit, häiriöt ja mainehaitat.
Lähteet:
Suomen Linnut
Suomen Luonto
Luontoportti
Nopeasti eroon räkättirastaista
Ota yhteyttä. Me palvelemme!
Soita p. 050 069 8698 tai lähetä sähköpostia: info@delecon.fi
