Lutikka on kansainvälinen kaveri. Se ei kuitenkaan ole toivottu yövieras. Voiko luteita torjua ennalta? Ja mitä teet, jos kotoa löytyy merkkejä niistä?
Lutikka eli seinälude
Lutikka on toiselta nimeltään seinälude (Cimex lectularius). Se on ollut aikanaan vain lepakon loinen. Sittemmin lutikka on sopeutunut myös ihmisen ja joidenkin lemmikkieläinten loiseksi, valitettavasti.
Lutikoiden leviämisen on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä. Myös matkailun kasvu 2000-luvulla on vaikuttanut kannan leviämiseen.
Varoituksen sana leviämisestä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoitti helmikuun 2020 alussa lutikoiden leviävän helposti esimerkiksi käytettyjen huonekalujen välityksellä.
Kierrätyskeskukset ovat aiheesta koulutettuja, joten niistä hankitut huonekalut ovat pääosin kunnossa. Koska riskejä kuitenkin on, tarkista aina huonekalut ongelman estämiseksi.
Joissain taloyhtiöissä on pidetty pihalla roskalavaa, johon on voinut viedä luteiden saastuttamat huonekalut. Tässä on usein käynyt niin, että ns. dyykkaajat ovat hakeneet nämä huonekalut omaan käyttöönsä. Näin ongelma on siirtynyt myös muihin taloyhtiöihin.
Ilmoita luteista heti isännöitsijälle
Jotta ludeongelma ei leviäisi kerrostalossa, tulee havainto epäilystä ilmoittaa heti isännöitsijälle.
Koska ludeongelma on yleinen, sitä ei tule pitää nolona tai hävettävänä tilanteena. Nopea toiminta auttaa asiassa.
Lutikka piileksii sängyn raoissa
Luteita voi pienen kokonsa vuoksi olla vaikea havaita huonekaluista, matkatavaroista ja esimerkiksi repuista. Varsinkin, jos tarkistettavat kohteet ovat tummia.
Lutikat haluavat piilotella pienissä koloissa. Muna-asteet ovat lutikkaa pienempiä ja näin vielä vaikeampia löytää.
Voit yrittää etsiä eläviä lutikoita tai niiden ulostejälkiä. Todennäköisin paikka on sänky tai sen lähiympäristö. Sängyissä lutikat voivat pesiytyä pehmusteiden sisään, jolloin niiden hävittäminen on hankalaa.
Veri-aterian jälkeen luteet ovat turvonneita ja punaruskeita. Tällöin ne voi löytää helpommin.
Lutikan purema ja muut merkit
Lutikka imee isäntä eliöltään verta öisin. Jäljet kutiavat eri ihmisillä eri asteisesti. Lutikan ei ole todettu Suomessa levittävän tauteja.
Kun etsit luteita, voit nähdä esimerkiksi patjassa tummia ulostepilkkuja ja luteen eri kehitysasteita. Näitä voi olla myös sälepohjan säleissä tai muuallakin puupinnoilla.
Lutikka torjunta
Luteita voi olla vaikea hallita niiden jo ilmaannuttua kotiin. Torjunta edellyttää, että osoitetaan alueet, jotka ovat saastuneet, jotta ei altisteta puhtaita alueita turhaan kemikaaleille.
Usein lutikka voi olla jo resistenssi tavallisille hyönteismyrkyille. Tällöin on otettava yhteyttä tuhoeläintorjuntaa tekevään yritykseen ongelman poistamiseksi.
Kun päädyt torjuntayrityksen käyttämiseen, älä siirrä torjuntaa odottaessasi tavaroita tai huonekaluja pois kodista. Älä myöskään itse mene esimerkiksi kesämökille torjunnan ajaksi.
Voit käsitellä mahdollisesti siirrettävät tavarat joko pesemällä tai kuumentamalla.
Lue lisää luteista ja torjuntaohjeista >>
Täytyykö tuholaistorjunnasta mainita asuntokaupan yhteydessä